Uutispäällikkö Hannu Miettunen (Turun Sanomat 21.8.2014) puuttuu keskusteluun median politisoitumisesta ja muistuttaa, että Suomessa sanomalehdistö syntyi aikanaan maailman politisoituneimpana. Neljällä suurimmalla puolueella oli maakuntalehtien verkosto ja lisäksi oma uutistoimisto, joka välitti poliittista tekstimainontaa. Puolueet kiintiöivät Yleisradion virkoja omilleen. Miettisen mukaan tilanne muuttui 1980-luvun alussa, ja yhtenä vaikuttajana oli kirja Tamminiemen pesänjakajat.Vähitellen sanomalehdet katkaisivat muodolliset sidoksensa puolueisiin.
Oleellinen ero lienee siinä, että aikaisemmin sanomalehdet olivat poliittisesti sitoutuneita ja Ylen toimittajien poliittinen tausta oli enemmän tai vähemmän tiedossa. Kun avasi sanomalehden, tiesi minkä puolueen näkökulmasta asioita tarkasteltiin. Nykyään toimittajien taustasta ei ole tietoa, vaikka silloin tällöin esitetäänkin vaatimuksia, että toimittajien pitäisi kertoa vakaumuksestaan ja sidoksistaan.
Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa (21.8.2014) otettiin kantaa hallituksen päätökseen nostaa oppivelvollisuusikärajaa. Siinä kehotettiin kuuntelemaan opetuksen käytännön ammattilaisia, joista nimeltä mainittiin sivistysjohtaja Peter Johnson ja Harvardin yliopiston vieraileva professori Pasi Sahlberg. Heidän mielestään oppivelvollisuusiän nostaminen ei auta estämään syrjäytymistä, vaan tuki olisi kohdennettava varhaiskasvatukseen ja peruskoulun alaluokille.
On mielenkiintoista seurata, miten asia etenee hallituksen budjettiriihessä. Kuuntelevatko ministerit koulutuksen asiantuntijoita ja valtakunnan suurimman lehden mielipidettä vai pitävätkö kiinni jo tehdystä ratkaisusta?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti