Karanteeniretket 2020

Maaliskuun puolivälissä suljettiin Kupittaan kuntosali toistaiseksi koronan takia, juuri kun olin tottunut hoitamaan kuntoani siellä kolme kertaa viikossa noin tunnin kerrallaan. Keräilin lehdistä jumppaohjeita, vaikka hyvin tiesin etten niitä koskaan noudattaisi. Silloin saimme ystävättäreni kanssa idean kuntosalitreenin korvaamiseksi: me testaisimme ympäristön luontopolut ja ulkoilureitit ja ne olisivat meidän kuntosalimme karanteenin aikana. Kartat esiin ja etsimään! 

Pidin kirjaa retkistämme ja postasin parhaita paloja facebookiin. Aloitimme tutusta reitistä ja kiersimme ensin Ruissalon luontopolun. Seuraava oli uusi rasti ja aika vaikea, opasteita oli harvassa ja jouduimme kysymään monta kertaa, miten Littoistenjärven ympäri pääsee kiertämään. Sama ongelma oli Maarian kivikautisella polulla, jolla jouduimme turvavälin päästä huutelemaan ja kyselemään ohjeita.

 Säät suosivat harrastustamme, ilmat olivat viileitä ja kevät jarrutteli tuloaan niin, että varhaiskevään hennosta vihreydestä sai nauttia useamman viikon. Ilmatieteen laitoksen sadetutkan ansiosta emme kastuneet kertaakaan kahden ja puolen kuukauden retkillämme. Yhteensä teimme yli 30 retkeä, pituudeltaan neljästä yhteentoista kilometriin. Muita kulkijoita oli vähänlaisesti eikä turvaetäisyyden pitäminen tuottanut ongelmia.

Liedon Parmaharjulla oli ensimmäinen kunnolla merkitty retkeilymaasto ja siellä kävimme kaksi kertaa, koska halusimme kiertää molemmat reitit. Aurajoen rantoja kuljimme kahdella eri reitillä, Halistenkoskelta Ravattulan Ristimäelle sekä Martinsillalta rautatiesillalle ja Tuomiokirkon kautta takaisin. Järvenrantaa seurailevia vaelluksia jatkoimme Haunisten altaalla Raisiossa ja Matildajärvellä Teijossa. Naantalissa kiersimme Luolajanjärven. Meren rannalle vei tiemme Ruissalon Kuuvannokassa ja Raision Uikkupolulla, jossa ihailimme mistelinoksia ja lammaslaumoja.

Paimion luontopolku yllätti monipuolisuudellaan, suomaisemassa pilkotti järvi ja sitten noustiin kalliolle. Kulkemista helpottivat pitkospuut ja köysikaiteet. Näkötorniin voi kiivetä jos halusi kokonaiskuvan seudusta.

Paraisten Sattmarkissa oli kaksi vaellusreittiä ja ne oli kierrettävä molemmat, koska opasteet olivat täälläkin ajan tasalla. Kuhankuonon Pukkipalon reitti oli varsin vaativa ja sisälsi kalliokiipeilyä. Lisää kokemuksia kertyi eläimistä, menomatkalla näimme kurkia pellolla ja jäniksiä tiellä, suolla kiemurteli meitä karkuun kyykäärme. Kotimatkalla ostimme käsidesiä pihamyymälästä.

Maskun Karevansuolla opasteet olivat taas puutteelliset, jouduimme kyselemään ohjeita ja silti saimme palata samaa reittiä takaisin. Loppumatkalla ihailimme Maskun Rivieran uimarantoja. Sudenpolku Nousiaisissa kierteli pellonreunoja ja kallioita.

Varsinais-Suomi tarjoaa yllättävän suuren valikoiman reittejä erilaisille retkeilijöille ja vaeltajille alle 50 kilometrin päässä Turusta. Kaukaisin kohde oli Teijon Matildajärvi, jonne matkaa kertyi 80 kilometriä. Lähimmät olivat Katariinanlaakso ja Vaarniemi, joihin lähdettiin kotipihasta.