Mediakasvatuksen kurssin lopputyö

Valitsin aiheeksi: Pohdi verkottunutta tietokonekulttuuria: ovatko tietokoneet ja internet viestimiä sanan perinteisessä mielessä, vai merkkejä jostain aivan muusta, esimerkiksi uudenlaisesta kansalaisuudesta ja elämisen tavasta?

Suunnitelmallinen työskentely

LUOTI-webinaarin seuraavana tehtävänä on laatia esimerkki suunnitelmallisesta projektityöskentelystä, jossa otetaan huomioon henkilöstön osaaminen ja TVT:n hyödyntäminen.

Kerroin jo aikaisemmin tässä blogissa opiskelijoiden ehdotuksesta, joka koski vertaistuen järjestämistä ennen koeviikkoa. Mielessäni on ennenkin kytenyt ajatuksia oppiainetutoreista, mutta ehkä tästä opiskelijoiden ehdotuksesta lähtee liikkeelle jotain uutta, ja vertaistuki opiskelussa lisääntyy.

Luentomateriaalissa esitellään Investors in People -toiminnan vaiheita, ja ensimmäisenä mainitaan johdon sitoutuminen ja päätös kehittämismallin käyttöönotosta, toisena kohtana on päätöksestä tiedottaminen henkilöstölle. Ihan suoraan tämä ohje ei minun projekteihini sovi. Rehtorin sitoutuminen asiaan on tärkeää, mutta ratkaisevaa projektin onnistumisen kannalta on opettajien innostaminen asian edistämiseen. Tiedottaminen ei riitä, henkilöstö on saatava vakuuttuneeksi projektin tarpeellisuudesta. Jos opettajat näkevät siinä mahdollisuuden opiskelun tehostamiseen tai muuta hyötyä koulutyölle ja päättävät viedä sitä eteenpäin, projekti voi onnistua.

IIP-ohjelman mukainen tarvittava alkukartoitus on nopeasti tehty. Useimmat opiskelijat valmistautuvat kokeisiin yksin kotona, jotkut kokoontuvat pieniin ryhmiin esim. kirjastoon, muutamat ehkä keskustelevat sosiaalisessa mediassa.

TVT voisi tulla apuun tukiopetuksen tarpeen ja halukkaiden tutoreiden saatavuuden selvittämisessä. Pelkkä kysely ei riitä, opettajien täytyy ensin kertoa mahdollisuudesta opiskelijoille yleensä ja erityisesti oman oppiaineensa kannalta. Kyselyssä voitaisiin myös kartoittaa eri menetelmien tarvetta: halutaanko lähiopetusta vai mieluummin keskustelua tai ohjausta netissä.

Tukiopetuksen järjestämiseen ja siitä tiedottamiseen tarvitaan koulun intra, se tekee toiminnasta avointa ja läpinäkyvää. Samalla opettajat voivat seurata tukiopetuksen vaikutusta oppimistuloksiin niissä ryhmissä, joissa vertaistukea annetaan. Vertaistukea antavat opiskelijat tarvitsevat varsinkin alussa runsaasti opettajan tukea ja rohkaisua.

Yhteisöllisen ja vertaisoppimisen lisääminen on mielestäni koulun tulevaisuuden tavoite, ja tämä projekti olisi yksi askel siihen suuntaan.

Fight Club ja väkivallan oikeutus

6. viikon toinen tehtävä käsitteli mediaväkivallan oikeutusta:

Mediaväkivallan "turmiollisuuden" astetta on joskus arvioitu sillä perusteella, näytetäänkö väkivallan kuvaamisen yhteydessä sen seurauksia vai ei. Millaisia seurauksia väkivallalla mielestäsi on Fight Clubissa ? Millaisia tunteita elokuvallisen väkivallan katsominen sinussa herättää? Millaisen oikeutuksen elokuva esittää väkivallalle ja väkivallan kuvaamiselle? Miten elokuvan henkilöiden tekoja motivoidaan? Minkälainen tarinallinen funktio väkivallan käytölle luodaan? Millä tavoin väkivalta liitetään elokuvan poliittiseen sanomaan?

Jethro Rothe-Kushel määrittelee amerikkalaisessa elokuvalehdessä elokuvan Fight Club lääkkeeksi amerikkalaisen miehisyyden henkiseen sairauteen. Luontainen metsästäjä-keräilijä joutuu elämään shoppailu- ja kulutusyhteiskunnassa. Isättömät, äitien kasvattamat pojat joutuvat kulutuskulttuurin uhreiksi, koska heillä ei ole miehen mallia. Elokuvan päähenkilö luo itselleen toisen minuuden, Tyler Durdenin, voidakseen toteuttaa maskuliinisuuttaan. Elokuva on suunnattu 18-24 –vuotiaille amerikkalaisille miehille. Se pakottaa heidät katsomaan peiliin ja sanoo ”tällainen sinä olet”. Amerikkalaisen miehen elämässä väkivalta täyttää yhteisöllisen ja kulttuurillisen tyhjiön.

Fight Club on suomalaisten nettisivujen mukaan mestarillinen kulttielokuva, joka kritisoi kulutusta ja kapitalismia sekä kuvaa nykyajan maskuliinisuuden ongelmia. Ihmisen (miehen) villeys on tukahdutettu, vain tappelukerhossa hän voi toteuttaa itseään ja purkaa aggressioitaan. Turhautuneet kuluttajat takovat nyrkeillä sisältöä elämäänsä.

Väkivallan seurausten esittäminen elokuvassa herättää epäilyksiä. Kun on nähnyt useamman kerran erikoissairaanhoitaja Timo Nuutisen kouluissa esittämiä kuvia siitä, mitä väkivallasta oikeasti seuraa, elokuva ei todellakaan ole uskottava. Elokuvan tappelukohtausten jälkeen uhreilla on seuraavana päivänä mustelmia ja paidassa on veritahroja, mutta toimintakykyyn väkivalta ei ole vaikuttanut. Nuutisen viesti on toinen, tällaisen väkivallan seurauksena on usein pitkiä sairaalahoitoja ja elinikäisiä vammoja.

Fight Club on elokuva, jota en luultavasti olisi katsonut ilman näitä opintoja. Sen yhteiskunnallinen sanoma on kuitenkin kiistämätön, ja ymmärrän, että kohdeyleisön kannalta väkivalta on perusteltua. Elokuva kritisoi voimakkaasti nyky-yhteiskunnan kulutuskulttuuria. Arkipäivä ei tarjoa elämyksiä ja niitä etsitään ensin vakavasti sairaiden tukiryhmistä ja sitten väkivaltaisesta tappelusta. Avainkohtaus on mielestäni kellariluukkujen avaaminen, kellari on metsästäjä-keräilijän alitajunta, jossa alkukantaisia tarpeita voi toteuttaa.

Itselläni on kuitenkin päällimmäisenä käsitys väkivallan todellisista seurauksista ja se murentaa pohjan elokuvan uskottavuudelta. Pelottavaa oli lukea netistä, että elokuvan kunniaksi on perustettu tosielämän tappelukerhoja, joissa jäljitellään elokuvan tapahtumia ja teemoja.

Asiantuntijuuden edistäminen koulussa

Opettajan ammattitaidossa yhdistyy substanssitieto pedagogiseen tietämykseen, kuten Leena Vainio määrittelee. Opettajat ovat saaneet laajan peruskoulutuksen molempiin. Ammattitaidon ylläpitäminen vaatii aina vain enemmän, maailma muuttuu kiihtyvällä vauhdilla. Erityisen vaativa askel on TVT:n omaksuminen opetusvälineeksi tai paremminkin opiskelun välineeksi. Edellinen lause sisältää mielestäni asian ytimen: on siirryttävä opetuksesta opiskelun ohjaamiseen, ja se on korkea kynnys joillekin opettajille. Kognitiivisen asiantuntijuuden rinnalle tulevat sosiaalinen asiantuntijuus ja uuden tiedon luomisen asiantuntijuus. Näihin TVT antaa aivan uusia mahdollisuuksia, mutta kaiken tämän omaksuminen ja käyttöönotto ei käy hetkessä.

Meillä tähän muutokseen on annettu edellytykset, kaikki lukion aloittavat saivat syksyllä miniläppärin, ja lisäksi hankerahaa käytettiin sekä teknisen että pedagogisen tuen antamiseen opettajille. Koulutusta on runsaasti saatavilla ja opettajat ovat siihen ahkerasti osallistuneet. VESO-päivät ja osa opettajain kokousten ajasta on käytetty hyväksi. Toisen vuosikurssin opiskelijoista on valittu IT-tutoreita, jotka ohjaavat ykkösten miniläppärien käyttöä.

Olemme yrittäneet lisätä vertaistukea sekä opettajien asiantuntijuuden lisäämisessä että opiskelijoiden työskentelyssä. Opiskelijakunnalta tuli jopa ehdotus vertaistuen järjestämisestä ennen koeviikkoa. Voisiko sen järjestää TVT:n avulla vai antaako saman pöydän ääressä istuminen jotain olennaisen tärkeätä oppimistilanteeseen? Näitä pohdimme, kun yritämme vastata opiskelijoiden toivomukseen.

Fantasia

Toinen 6. viikon tehtävistä mediakasvatuksen kurssilla käsitteli fantasiaa:

Miten määrittelisit fantasian? Millaisia eri traditioita fantasiakirjallisuudessa ja muissa fantasiateemoihin perustuvissa mediatuotteissa on? Miksi sadut ja fantasia-aiheet ovat erityisesti lasten ja nuorten suosiossa? Mihin perustuu fantasiahahmojen viehätys "tavallisiin" ihmishahmoihin verrattuna? Minkälaisia ongelmia voit nähdä naispuolisissa fantasiahahmoissa?

Fantasia tarkoittaa alun perin näkyväksi tekemistä ja sen kautta olemattomien näkemistä. Fantasian esitykset, elokuvat, kirjat tai muut kulttuurituotteet voivat olla joko epätodellisen maailman kuvauksia tai toden ja kuvitellun sekoituksia.
Fantasian perinne kulkee antiikin tragedioista ritariromantiikan ja valistuksen vastapainoksi syntyneen romantiikan kautta nykyajan scifiin ja tietokonepeleihin. Satujen allegoriat saavat rinnalleen aikuisillekin suunnatut seikkailufantasiat.
Fantasia vetoaa lapsiin ja nuoriin, koska uteliaisuus houkuttelee lukemaan ja auttaa käsittelemään pelkoja. Lapsen ajattelu on animistista, ja myytit auttavat häntä jäsentämään aikuisen maailman kaoottisuutta. Yliluonnolliset kyvyt antavat rohkeutta kohdata konflikteja ja harjoitella arkimaailman vaikeita tilanteita. Harry Potterin maailmassa lapset voivat kapinoida vanhempiaan vastaan ja opetella itsenäistymistä. Harry Potterit kiihottavat lapsen ja nuoren mielikuvitusta, auttavat käsittelemään pelon ja ahdistuksen tunteita ja tarjoavat ratkaisuja ongelmiin.
Miksi fantasiahahmot kiinnostavat? Taustalla on inhimillinen uteliaisuus, entä jos mahdoton olisikin mahdollista. Fantasia antaa myös aikuiselle mahdollisuuden palata sadun ja ihmeiden maailmaan, samaistua sankareihin ja saada yliluonnollisia kykyjä. Scifi auttaa hahmottamaan tulevaisuutta ja valmistautumaan uusiin haasteisiin. Tietokonepelien fantasiamaailmassa voi eläytyä mielikuvitushahmojen elämään ja koetella omia rajojaan.
Fantasiagenressä naiset esitetään usein stereotyyppisesti sankareiden palkintoina tai ahdingossa olevina, viattomina neitoina, joskus viisaina naisina, joiden tehtävä on hoivata ja huolehtia. Myös taistelevat, itsenäiset naiset ovat yleensä kauniita ja vähäpukeisia, mikä heikentää heidän uskottavuuttaan ja tekee heistä miesten katseiden objekteja. Fantasiagenressäkin naisen toiseus määritellään miehisen toiminnan kautta.
Vastaukseni perustuu kurssimateriaaliin, mutta en ole merkinnyt tekstiini lähdeviitteitä.